21.3. päästiin siis lähtemään, hieno keli, mutta vastatuuli. Päätettiin kuitenkin lähteä koska oltiin jo aika kyllästyneitä Almerimariin, vaikka olikin mukava paikka ja hyviä tyyppejä tavattiinkin. Lisäksi oli luvassa kovaa tuulta seuraavalle päivälle. Saavuttiin San Joseen ennen iltaa ja matkalla nähtiin pari isoa delfiiniä.

22.3. San Josessa. Satamassakin tuuli 20 m/s. Satama oli aika kallis 31 € / päivä offseason. Iltahämärissä satamaa putkahti englantilaispariskunta 12-metrisellä ketsillä. Olivat tulossa Almerimarista ja merellä oli tuullut yli 30 m/s. Lisäksi autopilotista oli kärähtänyt sulake. Isäntä oli kaikenlisäksi saanut haavan otsaansa genaakkeripuomia alas ottaessaan. Käytiin veneellä iltateellä ja löydettiin meiltä uusi sulakekin.

23.3. San Jose-Garrucha 32 maailia vaihtelevassa tuulessa 1-8 m/s. 10 mailia purjeilla. Loppumatkasta tuuli yltyi, eikä ollut intoa jatkaa. Olisi ehkä kannattanut, sillä uusi upeasti rakennettu ponttoonisatama oli huonosti suojattu ja venettä oli vaikea saada pysymään kunnolla laiturissa, kun puolimnetrinen aallokko heitteli venettä ylös alas. Heti alussa repi peräköyden poikki. Saatiin lopulta viritettyä vene paikoilleen. Satamassa vain muutama vene, meidän etupuolella ystävällinen paikallinen pariskunta antoi porttiavaimen lainaksi. Satamakonttori oli tietysti kiinni. Kontissa suihkut ja vessat eli ne olivat vielä rakentamatta. Guardia Civil kävi kuitenkin moikkaamassa ja täytätti taas normipaperit. Vähän ruokaostoksia ja kaupunkikierros. Aamulla ennen lähtöä sentään satamavahti kävi täytättämässä omat paperinsa ja keräsi rahat. Kovin oli satama vaiheessa eikä esim. maasähköä saatu.

24.3. Garrucha-Aquilas 17 mailia purjeilla, tuulta 10-20 m/s ja maksiminopeus 7,5 solmua. Perille saapuessa kova tuuli päin pientä ja ahdasta satamaa. VHF-kutsuihin ei tietenkään taas vastattu. Edellä meni satamaan espanjalaispurjevene, odoteltiin aikamme että saavat paattinsa kiinni ja ajettiin perässä. Ahtaassa satamassa oli melko täyttä ja lopulta kun tuuli aikansa painoi, eikä ohjaustilaa ollut löysimme itsemma nojaamasta espanjalaisten kylkeen. Kumpaankaan ei vahinkoja mutta vieressä oli perämoottorivene johon nojasimme ja siihen tuli pikkun naarmu. Saa nähdä mikä lasku siitä tulee. Paikallinen ystävällinen sitten auttoi meidät Zodiacilla vapaaseen paikkaan. Kova polemiikki oli aluksi espanjalaispaatissa.

25.3. Aquilas. Kovan tuulen takia jumissa. Alkusekaannuksen jälkeen espanjalaiset kävivät siten meillä kylässä venettä katsastamassa ja me sitten heidän veneellään illalla. Tuliaisiksi virolainen katjasta tehty voiveitsi joita on ostettu aivan sitä varten. Yksi pariskunta ja ja heidän mieskaverinsa. Nainen, Soraya, oli kovin kiinnostunut kaikesta ja oli hyvin avulias, oli esim. edellispäivänä omatoimisesti oppaana ja tulkkina satamatoimistossa jossa ei taaskaan osattu juuri sanaakaan englantia.

26.3. Aquilas Mazarron 18 mailia, 10 purjeilla. Kohtalaisen kova aallokko ja tuulta 9-15 m/s. Espanjalaiset tulivat perässä ja saivat paikan meidän vierestä. Pestiin venettä. Tämä täkäläiseten kiinnityssysteemi jossa peräköysi on kiinni laiturissa ja toinen pää pohjassa on tosi surkea. Köysi vedetään ylös pohjasta ja juoksutetaan veneen perään. Köydet ovat tietysti aina paskaisia ja täynnä kotiloita ja muuta möhnää. Vene sotkeentuu taatusti vaikka olisi kuinka tarkka.

27.3. Mazarron-Cartagena todella ikävässä aallokossa. Ei juurikaan tuulta, että olisi saatu korkkiruuvimaista keikkumista purjeilla rauhoitettua. Ei juuri huvittanut mennä kauemmaksi. Tosin tuuli yltyi tietysti reiluun 10 m/s kun päästiin perille. Parkkipaikka osoitettiin kaupungin rantabulevardin reunaan ja lukuisia ihmisiä kävi katselemassa venettä. Ohi ajeli myös eläkeläis-Bill joka antoi hyödyllistä tietoa kuten Mercadonan sijainnin. Jälleen toimimaton langaton nettiyhteys satamassa. Hetkellisesti sain varastettua jonkun suojaamatonta yhteyttä mutta sekin katkesi. Myöhemmin  tutut espanjalaiset ilmestyivät paikalle, oli kuulemma ollut aika kova keli heilläkin. Ilmeisesti pahempi kuin meillä, koska lähtivät myöhemmin, olivat 30-jalkaisessa Bavariassaan kastuneet kunnolla. Kaupungissa oli hirveästi ihmisiä liikkeellä kävelykadulla pääsäisen takia. Rumpumusiikkia ja marssimistakin nähtiin ja käytiin jopa yhdessä kirkossa. Yritettiin ostaa kolmesta liikkeestä paikallista SIM-korttia, mutta kun kielitaitoa ei ole kenelläkään niin yritykseksi jäi. Illalla Soraya toi Ninalle viuhkan ja meille pienen muistikirjan jonka  oli askarrellut.

28.3. Cartagena- El Mojon (Puerto de San Pedro del Pintanar) Upeassa kelissä lähdettiin jatkamaan. Alussa heikkoa tuulta, mutta 10 mailin jälkeen saatiin hyvä myötäinen tuuli ja loput 19 mailia tultiin hienosti. Yksi parhaista purjehduskeleistä, tuuli vaihteli 5-12 m/s. Satamassa on kaksi venesatamaa samassa isossa altaassa. Yritettiin taas huudella VHF:lla, joku sieltä espanjaksi kovasti vastaili. Pyörittiin pari ympyrää altaassa ja laiturilla pyöräili joku mopomies. Vasta kun ajettiin venettä alustavasti kiinni betonilaiturin päähän ilmoitti olevansa laiturivahti ja että vene saisi jäädä siihen. Tuuli tyyntyy ja ulkona vielä klo 20.30 mittarissa +21.