No saatiinpas nettiyhteyskin lopuksi satamakahvilasssa.


12.11.
Lähdettiin Albufeirasta 7:30 eli heti aamun valjettua. Ajoittain oikein hyvä purjehdustuuli mutta muuttuili jatkuvasti eli purjeita sai säätää koko ajan. Puolenpäivän maissa oltiin Faron ulkopuolella ja tuuli voimistui 10 m/s ja kääntyi täysin vastaiseksi.. Päätettiin mennä ankkuriin Ilha da Culatra-saaren suojiin. Siellä oli puolentusinaa muutakin paattia eri maista. Loppupäivä vetelehdittiin auringonpaisteessa veneessä, 21 astetta.
13.11.
Lähtö 7:00, upea päivä mutta tuulta huonosti. Jonkin verran saatiin purjeista apua mutta suurin osa päivästä lähes tyyntä, päivällä 25 astetta ja aurinkoista. Illaksi saavuttiin Huelvan eteläpuolelle Mazagoniin jossa ei ollut paljon muuta kuin iso satama ja asutusta. Sataman konttoripalvelu oli harvinaisen byrokraattista jopa täkälaisen mittapuun mukaan eikä asiakaspalvelijalla ollut paras päivänsä. Säätiedot lupaavat kovaa tuulta 15.11.
14.11.
Hieno aamu ja suunnitelman mukaisesti otettiin kurssi kohti Chipionaa. Hieno, aurinkoinen mutta taas tuuleton päivä. Kalastusveneitä ja verkkoja on aivan älyttömän paljon joten reitistä tuli melkoista siksakia. Ihmetellä täytyy miten kalaa riittää pyydettäväksi. Pientä myötävirtaa taas koko päivän kuten aikaisempinakin päivinä, täällä näyttää olevan pieni jatkuva virtaus itäänpäin, edellispäivänä enimmillään 1,2 solmua. Täytyy muistaa paluumatkalla hakea reitit ulompaa niin ei tarvitse vastavirtaan puskea. Iltapäivällä tultiin Chipionaan jonka satamakonttorissa oli erittäin fiksu, avulias ja kielitaitoinen nainen. Selitti kartalta kaupat ja muut palvelut ja haki meille aktiivisesti suojaisan paikan satamasta. Oli kovasti asialla muutenkin ja heti aluksi näytti meille sääkarttaa ja kysyi tiedämmekö tulossa olevasta kovasta tuulesta. Illalla käytiin tutustumassa kaupunkiin, näytti oikein mukavalta eikä turisteja missään eli kaikki krääsäkaupat puuttuivat, hyvä.
15.11.
Aurinkoinen aamu eikä ainakaan vielä tuullut. Satamakahvilakin oli taas auki, eilen oli kuulemma taas jokin lakkopäivä ja osa paikoista oli suljettu. Vanha uskollinen pikkuläppäri sanoi sitten käynnistettäessä sopimuksen irti, tuuletin oli simahtanut eikä puhdistuksen jälkeenkään lähtenyt pyörimään. Kone on pian 5 vuotta vanha ja reissannut ympäri maailmaa joten hajoaminen ei ollut suuri yllätys. Onneksi meillä on toinenkin kone jossa on kaikki tarpeellinen. Kaikki kuvatkin ovat tallessa kameroiden muistikorteilla ja muistakin tärkeistä tiedostoista on varmuuskopiot tikulla. Tuuli näyttää yltyvän pikkuhiljaa ja on jo melko navakka.