Saatiin eilen vene valmiiksi. Frankilla meni aikaa varmaan neljä kertaa enemmän kuin oli suunnitellut. Diili oli kuitenkin tehty, eikä yhtään yrittänyt laskuttaa ylimääräisistä tunneista. Ensimmäinen laturi oli väärän kokoinen ja se jouduttiin vaihtamaan, toinen sitten sopi ja oli vielä tehokkaampikin, 70-ampeerinen. Ruorikulmamittaria ei sitten kuitenkaan lopulta saatu keskustelemaan vanhan autopilottimme kanssa, mutta tulipa ruoripedestaalin reikä tukittua, sieltä oli sateella aina tullut vettä takakajuuttaan. Autopilotin säätöpaneelin takana oli parin sentin läpivientireikä ilman tiivistettä. Almerimarissa vieraina kävivät Dominicalta Dorin ja Monica ja Siiriltä Hannu ja Leena. Nina löysi uuden poikaystävän , ja oli muutenkin hyvin aktiivinen venenaapureiden kanssa. Hieno englantilaisleskirouva (yli 70 v) saapui myös naapuriveneeseen, jonka kanssa naistentapaamisessa. Remontin valmistumista odotellessa aika meinasi käydä välillä jo aika pitkäksi.  Ekalla kertaa Frank oli Udon kanssa veneellä kuusi tuntia 18.3. , joten saimme olla evakossa pitkään kahtena päivinä. Tänään sitten päästiin lopulta merelle, oli hieno päivä, mutta tuuli valitettavasti vastainen. Tultiin San Joseen 37 mailia. Tämä on tosi pieni satama, vain muutama muu ulkopuolinen vene. Nettiyhteys on kuitenkin paljon parempi kuin Almerimarissa mutta hinnat nousevat, täällä maksetaan 31€ päivässä. Huomenna iltapäivästä puskee uusi matalapaine päälle, joten yritetään lähteä täältä lauantaina aamusta. Saa nähdä.

Marco kävi mastossa 15.3. ja laittoi uuden tuulianturin. Colin sitten ylhäällä 16.3. ja saatiin genoa ylös. Rullagenoan profiilin pari ruuvia oli löystynyt ja ne piti tiukata.