Odoteltiin aamulla rauhassa kelin
asettumista. Tuuli vastainen Ison Beltin sillalle asti ja vastavirta
kasvoi tasaisesti aina 2,5 solmuun. Aivan kuin olisi ollut joessa.
Silta on todella masiiivinen, alituskorkeus on 65 metriä ja
alituskerta oli meille nyt toinen. Loppumatka sitten lillittiin
purjeilla heikkenevässä sivutuulessa Mullerupiin. Satama on lähinnä
kotisatama eikä täällä ole montaakaan vieraspaikkaa. Eipä kyllä
ollut vierasveneitäkään joten saatiin hyvä kylkipaikka. Myöhemmin
tuli yksi saksalaisvene.Vedet ja sähköt on sekä vessat ja
kolikkosuihkut. Jäätelö- ja hampurilaiskiska sekä hienompi
ravintolakin rannassa. Paikallisia kävi rannalla kävelemässä ja
muuten. Ninä pyöräili pitkän lenkin ja sai kaupasta käteistä
satmamaksua varten. Tätä ennen ei Tanskassa ole käteistä
tarvittu. Asensin targakaareeen GSM vahvistinantennin reitittimelle Norjan vuonoja
varten, Nina pesi taas vaihteeksi ikkunoita ja muita pintoja, vesi on
tosi suolaista ja pärskeistä tulee heti paksu suolakerros
ikkunoihin ja muille pinnoille.
Reipas veneenpesijä
GSM-reitittimen antennin asennusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti